Musiikin harrastaminen on palkitsevaa, mutta leipätyöksi muuttuessa tekemisen luonne väistämättä muuttuu. Tasapaino soiton riemun, toimeentulon ja arjen jaksamisen välillä syntyy rutiineista, selkeistä rajoista ja realistisesta suhtautumisesta työhön. Tasapainon avulla se oma sähkökitara tuntuu vapaa-ajallakin välineeltä, jonka ottaa mielellään käteensä, ilman että työt ovat mielessä.

Soiton aloittaminen ja oikeat välineet

Soittimen hankinnassa kannattaa keskittyä helpposoittoisuuteen näyttävän ulkonäön sijaan. Aloittelijan kannattaa viedä uusi kitara tai basso asiantuntevaan huoltoon, jotta kaulan säätö, kielten korkeus ja intonaatio saadaan kohdalleen. Jos kielet ovat liian korkealla, soittamisesta tulee raskasta ja ylimääräisen puristusvoiman vuoksi soinnut soivat helposti epävireessä. Pieni panostus perussäätöihin maksaa itsensä takaisin, kun harjoittelu ei tunnu mekaaniselta taistelulta.

Kotiharjoittelussa laitteiston määrä on helppo pitää alkuun minimissä. Pienikokoinen harjoitusvahvistin kuulokeliitännällä riittää mainiosti. Moni aloittelija sijoittaa heti satoja euroja erilaisiin efektipedaaleihin, vaikka olennaisempaa olisi opetella kitaran perussoundin hallinta ja sointuvaihdokset. Laadukas viritysmittari on kuitenkin pakollinen hankinta – arvokkainkaan laitteisto ei pelasta epävireistä soittoa.

Harjoittelu vaatii johdonmukaisuutta. Vartti tai puoli tuntia päivittäin tuottaa parempia tuloksia kuin tuntikausien rypistys kerran kuukaudessa. Säännöllinen kosketus soittimeen kasvattaa sormivoimia, nopeuttaa otelaudan hahmottamista ja tekee soittotekniikasta luontevaa.

Leipätyön realiteetit ja ammattilaisuus

Siirtymä ammattilaiseksi tuo mukanaan laskutuksen, verotuksen ja tiukat aikataulut. Keikkailu on usein fyysistä työtä, josta itse esiintyminen muodostaa vain pienen osan. Ammattilaisen arki täyttyy laitteiden pakkaamisesta, roudauksesta, satojen kilometrien ajomatkoista ja odottelusta takahuoneissa.

Oman työn hinnoittelu on tuoreille muusikoille usein vaikeaa. Näkyvyydellä tai pelkällä matkakulukorvauksella ei makseta vuokraa. Keikkapalkkion tulee kattaa matkojen lisäksi laitteiston kuluminen, yrittäjän eläkemaksut ja itse esiintymiseen valmistautuminen. Kirjallinen sopimus jokaisesta esiintymisestä luo toiminnalle ammattimaisen pohjan ja ehkäisee väärinkäsityksiä tilaajan kanssa.

Harva muusikko elää pelkillä viikonloppukeikoilla. Toimeentulo koostuu usein useammista puroista: soitonopetuksesta, sessiotöistä, studiotuotannosta tai sävellystyöstä. Viime vuosina myös oheistuotteiden (eli merchandisen eli “merkan”) myynnistä on tullut joillekin artisteille ja yhtyeille suurin tulonlähde. Monipuolisuus kehittää ammattitaitoa ja tuo turvaa alan hiljaisempina kausina, kuten tammi-helmikuussa.

Ammattilaisen arkeen kuuluu toiston sietäminen. Sama ohjelmisto saatetaan soittaa kymmeniä tai satoja kertoja vuodessa, ja yleisö odottaa aina laadukasta esitystä. Ammattitaitoa on hoitaa työnsä luotettavasti ja energisesti riippumatta takana olevan ajomatkan pituudesta tai soittajan omasta vireystilasta.

Ajanhallinta ja soittokunnon vaaliminen

Kun harrastuksesta tulee työ, vaarana on vapaa-ajan ja työn sekoittuminen. Henkisen jaksamisen vuoksi kalenteriin on hyvä varata aikaa soittelulle, jolla ei ole suorituspaineita tai kaupallista päämäärää. Oman instrumentin soittaminen puhtaasti omaksi iloksi pitää yllä alkuperäistä kipinää musiikkiin.

Toimivan arjen ja soittokunnon tueksi on syytä huomioida muutama perusasia:

• Kuljetus: hanki kunnollinen kova kotelo tai paksusti topattu pussi suojaamaan soitinta lämpötilavaihteluilta ja kolhuilta.
• Huolto: vaihda kielet säännöllisesti soittomäärästä riippuen. Ammattilainen saattaa vaihtaa kielet joka keikalle, harrastajalle riittää usein muutaman kuukauden väli.
• Kuulo: käytä yksilöllisesti valettuja tai muuten laadukkaita korvatulppia treeneissä ja keikoilla kuulovaurioiden ehkäisemiseksi.
• Sopimukset: sovi keikkapalkkiot ja aikataulut aina etukäteen (ja mieluiten) kirjallisesti.

Fyysinen ergonomia korostuu soittotuntien kertyessä. Useamman kilon painoisen soittimen kannattelu hihnassa tuntikausia rasittaa erityisesti niska-hartiaseutua ja alaselkää. Leveä hihna, oikealle korkeudelle säädetty soitin ja säännöllinen lihashuolto auttavat ehkäisemään rasitusvammoja pitkällä aikavälillä.

Yhdessä soittaminen opettaa toisten kuuntelemista ja tarkkaa rytmitajua paljon tehokkaammin kuin pelkkä yksinäinen harjoittelu makuuhuoneessa. Kun perusasiat ovat hallussa ja työvälineet kunnossa, musiikki tarjoaa loputtomasti oppimisen paikkoja niin treenikämpällä kuin lavallakin.